Lappeenrannan kaupunki

Näytteenottovuosi:2018

Maankäyttö:

erilaisia maankäyttömuotoja Lappeenrannan taajama-alueella

Geologian tutkimuskeskuksen maaperägeokemian taustapitoisuustietokantaa täydennettiin vuonna 2018 Lappeenrannan taajama-alueen 219 pintamaanäytteellä. Taajama-alueen 0-10 cm:n syvyydeltä otetut maaperänäytteet edustivat erilaisia maankäyttömuotoja Lappeenrannan keskustassa ja lähiöissä. Näytteistä analysoitiin 40 alkuaineen kuningasvesiliukoiset pitoisuudet (< 2 mm raekoosta). Lisäksi määritettiin näytteiden hiilipitoisuus ja pH-arvo.

Neljän näytteen arseenipitoisuus oli suurempi kuin PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvo. Kolmennäytteen lyijypitoisuus ylitti kynnysarvon ja yhden näytteen kobolttipitoisuus oli suurempi kuin asetuksen kynnysarvo. Lappeenrannan taajama-alueella voidaan käyttää pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiprosessissa PIMA-asetuksen metallien ja puolimetallien pitoisuuksille asetuksen kynnysarvoja, sillä tutkimusaineiston pohjalta lasketut taajama-alueen suurimmat suositellut taustapitoisuudet (ns. SSTP-arvot) olivat pienemmät kuin asetuksessa alkuaineille annetut kynnysarvot. PIMA-asetuksessa esitettyjen alkuaineiden lisäksi raportissa on laskettu SSTP-arvot monille muille alkuaineille, joita voidaan hyödyntää arvioitaessa taajama-alueen maaperän laatua tai puhtautta.

Tulokset on julkaistu raportissa:

Tarvainen, T., Eklund, M. & Kananoja, T. 2018. Lappeenrannan taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet. Geologian tutkimuskeskus. Työraportti 82/2018. 32 s. https://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/82_2018.pdf

Lappeenrannan taajama-alueen pintamaan (0-10 cm) suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot (SSTP) ja PIMA-asetuksen kynnysarvo (VNa 214/2007). SSTP-arvot on laskettu kaikista 219 näytteestä eli kyseessä on eri maalajeista laskettu keskimääräinen taustapitoisuus. Näytteet on analysoitu <2 mm fraktiosta kuningasvesiliuotuksella.