Tampereen kaupunki
Näytteenottovuosi: 2012
Näytemateriaalit: pintamaa (0 – 10 cm), kuningasvesiliukoiset
pitoisuudet alle 2 mm raekoosta
Maankäyttö: 360 näytettä otettiin puistoista sekä asuinkiinteistöjen, koulujen ja päiväkotien pihoilta.
Geologian tutkimuskeskus (GTK) täydensi GTK:n maaperägeokemian tietokantaa vuonna 2012 ottamalla ja
analysoimalla Tampereen kaupungin taajamien alueelta 360 pintamaanäytettä.
Taajamien 0–10 cm:n syvyydeltä otetut maanäytteet edustivat erilaisia
maankäyttömuotoja Tampereen keskustan ja lähiöiden taajama-alueilla. Näytteistä
määritettiin 43 alkuaineen kuningasvesiliukoiset pitoisuudet. Lisäksi
näytteistä määritettiin orgaanisen hiilen määrä ja maaperän pH. Joka 10.
näytteestä määritetiin PAH- ja PCB-pitoisuudet. Yksi näyte jätettiin pois
tunnuslukujen laskennasta, koska se ei ollut edustava taustapitoisuuden
arviointiin.
Tampereen kaupungin taajama-alueiden maaperän
arseenipitoisuudet ovat suuremmat kuin tavanomaiset arseenipitoisuudet muualla
Suomessa. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa tulisi
käyttää Tampereen taajama-alueilla kynnysarvon sijaan alueellista suurinta
suositeltua taustapitoisuusarvoa 26 mg/kg. Pääosa Tampereen pintamaan
arseenista on luontaista ts. peräisin maa- ja kallioperästä.
Lyijyn suurin suositeltu taustapitoisuusarvo oli
tässä tutkimuksessa 37,5 mg/kg. PIMA-asetuksen (VNa
214/2007) kynnysarvoa 60 mg/kg suuremmat pitoisuudet keskittyvät Tampereen
ydinkeskustaan. Myös sinkin, kadmiumin ja elohopean pitoisuudet ovat usein
suuremmat Tampereen ydinkeskustan maaperässä verrattuna ympäröiviin
kaupunginosiin.
Tampereen kaupungin taajama-alueilla useiden
hivenalkuaineiden pitoisuudet ovat suuremmat savissa verrattuna muihin
maalajeihin. Humuksessa on enemmän vismuttia, kadmiumia, elohopeaa, lyijyä ja
rikkiä kuin muissa maalajeissa. Karkeissa täyttömaissa on enemmän titaania,
volframia ja zirkoniumia kuin muissa maalajeissa. PAH- ja PCB-yhdisteiden
pitoisuudet Tampereen taajama-alueiden maaperässä ovat pieniä, yleensä alle
analyysimenetelmän määritysrajan.
Tulokset on julkaistu raportissa:
Tarvainen, T., Luoma, S. & Hatakka, T. 2013. Tampereen taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet.
Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 128/2013. 31 s. http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/128_2013.pdf
PIMA-asetuksessa
(VNa 214/2007) mainittujen metallien ja puolimetallien suurimmat
suositellut taustapitoisuudet (SSTP) Tampereen taajama-alueilla 359 pintamaanäytteestä
laskettuna sekä asetuksen kynnysarvo.
|
|
SSTP |
Kynnysarvo |
|
Cd
(25 cm) mg kg-1 |
0,36 |
1 |
|
Co
(25 cm) mg kg-1 |
18 |
20 |
|
Cr
(25 cm) mg kg-1 |
72 |
100 |
|
Cu
(25 cm) mg kg-1 |
47 |
100 |
|
Ni
(25 cm) mg kg-1 |
34 |
50 |
|
Pb (25 cm) mg kg-1 |
37,5 |
60 |
|
Sb
(25 cm) mg kg-1 |
0,7 |
2 |
|
V
(25 cm) mg kg-1 |
82 |
100 |
|
Zn
(25 cm) mg kg-1 |
163 |
200 |
|
As
(25 cm) mg kg-1 |
15 |
5 |
|
Hg
mg kg-1 |
0.11 |
0.5 |
Tampereen seutu
Tampereen seudulla toteutettiin
vuosina 2007–2009 yhteisrahoitteinen nk. TAATA-hanke,
joka tuotti geoaineistoihin pohjautuvia tuotteita,
palveluja ja aineistoja alueen kehittämiseksi. Hankkeeseen osallistuivat GTK:n lisäksi Tampereen, Nokian, Oriveden ja Ylöjärven
kaupungit, Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden ja Kangasalan kunnat sekä
Pirkanmaan ympäristökeskus, Pirkanmaan Liitto, Tiehallitus ja Tampereen Vesi.
TAATA-hankkeen puitteissa GTK kartoitti maaperän taustapitoisuuksia hankkeeseen
osallistuvien kaupunkien ja kuntien keskusta-alueilla. Maaperänäytteitä
otettiin yhteensä 39 kpl 0 - 25 cm syvyydeltä. Näytteitä otettiin puistoista, asuinkiinteistöjen, koulujen ja päiväkotien pihoilta.
Mineraalimaasta analysoitiin
kuningasvesiliukoiset pitoisuudet <2 mm raekokolajitteesta. Näytteistä
määritettiin myös PAH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet.
Kaupunkien ja kuntien ydinkeskustoista
otettujen näytteiden tulokset on julkaistu raportissa:
Tarvainen, T. Jarva, J.,
Backman, B., Luoma S. ja Ruskeeniemi, T. 2009.
Tampereen
seudun taajamien taustapitoisuudet ja kohonneiden arseenipitoisuuksien vaikutus
maankäyttöön. Geologian
tutkimuskeskus, arkistoraportti S41/2009/31. http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/s41_2009_31.pdf
PIMA-asetuksessa (VNa 214/2007) mainittujen metallien ja
puolimetallien suurimmat suositellut taustapitoisuudet (SSTP) Pirkanmaan
taajamissa TAATA-hankkeen 39 pintamaanäytteestä laskettuna ja asetuksen
kynnysarvo.
|
|
SSTP |
Kynnysarvo |
|
Cd
(25 cm) mg kg-1 |
0,55 |
1 |
|
Co
(25 cm) mg kg-1 |
29 |
20 |
|
Cr
(25 cm) mg kg-1 |
82 |
100 |
|
Cu
(25 cm) mg kg-1 |
55 |
100 |
|
Ni
(25 cm) mg kg-1 |
37 |
50 |
|
Pb (25 cm) mg kg-1 |
77 |
60 |
|
Sb
(25 cm) mg kg-1 |
1,0 |
2 |
|
V
(25 cm) mg kg-1 |
95 |
100 |
|
Zn
(25 cm) mg kg-1 |
208 |
200 |
|
As
(25 cm) mg kg-1 |
19 |
5 |
|
Hg
mg kg-1 |
0,11 |
0.5 |
Pirkanmaan maaperän taustapitoisuuksista on julkaistu myös raportti:
Hatakka, Tarja (ed.); Tarvainen, Timo; Jarva, Jaana; Backman, Birgitta;
Eklund, Mikael; Huhta, Pekka; Kärkkäinen, Niilo; Luoma, Samrit 2010. Pirkanmaan
maaperän geokemialliset taustapitoisuudet [Electronic resource].
Summary: Geochemical baselines in the Pirkanmaa region. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 182. Espoo:
Geologian tutkimuskeskus. 104 p. Electronic publication.
http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_182.pdf