Turun kaupunki

Näytteenottovuosi: 2019

Näytemateriaalit: pintamaa (0 – 10 cm) kuningasvesiliukoiset pitoisuudet alle 2 mm raekoosta

Maankäyttö:

Erilaisia maankäyttömuotoja Turun taajama-alueella

Geologian tutkimuskeskuksen maaperägeokemian taustapitoisuustietokantaa täydennettiin vuonna 2019 Turun taajama-alueen 216 pintamaanäytteellä. Taajama-alueen 0-10 cm:n syvyydeltä otetut maaperänäytteet edustivat erilaisia maankäyttömuotoja Turun keskustassa ja lähiöissä. Näytteistä analysoitiin 40 alkuaineen kuningasvesiliukoiset pitoisuudet (< 2 mm raekoosta). Lisäksi määritettiin näytteiden hiilipitoisuus ja pH-arvo

Arseenin, lyijyn ja sinkin suurimmat suositellut taustapitoisuudet olivat isompia kuin PIMA-asetuksen (VNa 214/2007) kynnysarvot. Muille metalleille ja puolimetalleille voi käyttää maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa PIMA-asetuksen kynnysarvoja.

PIMA-asetuksessa esitettyjen alkuaineiden lisäksi raportissa on laskettu SSTP-arvot monille muille alkuaineille, joita voidaan hyödyntää arvioitaessa taajama-alueen maaperän laatua tai puhtautta.

Tulokset on saatavana julkaisusta:

Tarvainen, T. & Auri, J.. 2019. Turun taajama-alueiden maaperän taustapitoisuudet. Geologian tutkimuskeskus. GTK Työraportti 97/2019. 37 s.
http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/97_2019.pdf

Turun taajama-alueen pintamaan (0-10 cm) suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot (SSTP) maalajikohtaisesti ja PIMA-asetuksen kynnysarvo (VNa 214/2007). Näytteet on analysoitu <2 mm fraktiosta kuningasvesiliuotuksella.

Maalaji	As mg/kg	Cd mg/kg	Co mg/kg	Cr mg/kg	Cu mg/kg	Hg mg/kg	Ni mg/kg	Pb mg/kg	Sb mg/kg	V mg/kg	Zn mg/kg
Savi ja siltti	11,7	0,43	15,5	80	51,9	0,26	39,8	63	0,74	81,5	190
Hiekka	7,34	0,23	7,85	32	36,4	0,14	16,1	42	0,5	38	122
Hienojakoinen täyttömaa	13,1	0,44	17,5	74,5	71,1	0,61	37,9	155	1	85,9	172
Täyttömaa, jossa vaihteleva raekoko	10,9	0,38	14,8	66,5	57,3	0,34	35,2	112	0,97	72,3	206
Multa	9,83	0,44	13,8	62,4	58,3	0,44	30,3	152	1,17	68,1	229
Kynnysarvo (VNa 214/2007)	5	1	20	100	100	0,5	50	60	2	100	200

 

 

Turun seutu

Näytteenottovuodet:

Näytemateriaalit: pintamaa (0 – 5 cm) ja pohjamaa (50 – 100 cm): väkevään typpihappoon liukenevat pitoisuudet alle 0,06 mm raekoosta

Maankäyttö: pintamaanäytteet edustavat taajamien pintamaata, jossa on runsaasti orgaanista ainesta, pohjamaanäytteet edustavat luonnonmaita

Turun yliopisto selvitti maaperän taustapitoisuuksia Turun seudulla yhteistyössä seudun kuntien kanssa.

Tutkimusaineisto käsitti 50 maaperän pohjamaan tai sedimentin taustanäytettä. Näytepisteet edustivat alueen luonnollisia maalajiryhmiä. Taustanäytteet otettiin 50 – 100 cm syvältä maannoskerroksen alta. Varsinainen näyte muodostettiin yhdistämällä 3 – 4 osanäytteen materiaali. Osanäytteet otettiin n. yhden aarin suuruiselta alueelta. Pohjamaan ja sedimentin taustanäytteet edustivat seuraavia luonnollisia sedimenttiryhmiä:

A. Moreeninäytteitä (n = 13). Moreeninäytteet kaivettiin alueen eteläosassa hiekkaisesta päätemoreeniselänteistä, jotkut näytteet edustivat huuhtoutunutta pintamoreenia ja mukana oli myös tiiviistä pohjamoreenista otettuja näytteitä.

B. Hiekkanäytteitä (n = 10). Hiekkanäytteet ovat pääasiassa Itämeren rantavaiheisiin liittyviä terassikerrostumia, mutta näytteissä oli myös joitakin primäärisiä glasifluviaalisia hiekkoja.

C. Savikkonäytteitä (n = 19). Savikkonäytteissä on etupäässä Litorinavaiheen savikkojen kuivakuorikerroksesta kaivettuja näytteitä. Kaksi näytettä edusti todennäköisesti Anculys-savea.

D. Turvenäytteitä (n = 4). Turvenäytteet edustavat rahkaturvesoiden pintakerroksen melko hyvin maatunutta turvetta.

E. Merisedimenttinäytteitä (n = 4). Merisedimenttinäytteet on otettu Aurajoen suun, Pitkäsalmen ja pohjoisen Airiston pintasedimentistä, ja ne edustavat viime vuosikymmenien aikaista kerrostumista meren pohjalle.

Taustapitoisuusselvityksen pintamaanäytteitä otettiin 100 pisteestä. Pintanäytteiden otto poikkesi pohjamaan taustanäytteiden keruusta siten, että näytteet otettiin lapiolla tai lastalla maan pinnan ylimmästä 5 cm:stä. Kukin näyte on neljän osanäytteen sekoitus.

Turun seudun näytteistä on valittu analysoitavaksi <0,06 mm raekokolajite. Valitun raekokolajitteen pitoisuudet poikkeavat taustapitoisuusrekisterin vaatimusten mukaisen <2 mm raekokolajitteen pitoisuuksista, sen tähden Turun seudun tuloksia ei ole ladattu TAPIR-tietokantaan. Alle <0,06 mm:n raekokolajitteen metallipitoisuudet ovat todennäköisesti suurempia kuin <2 mm raekokolajitteesta tehdyt määritykset.

Tulokset on saatavana julkaisusta:

Salonen, Veli-Pekka; Korkka-Niemi, Kirsti 2007. Influence of parent sediments on the concentration of heavy metals in urban and suburban soils in Turku, Finland. Applied Geochemistry 22 (5), 906-918